maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Outi menee lankaan

Otsikko on tällä kertaa törkeästi Hannalta varastettu, mutta sopi tilanteeseen niin hyvin, etten voinut vastustaa.

Tässä on suurin osa tämänpäiväisen neulontahepulin aiheuttajista:


Kuvan taustana on ensinnäkin kassi, jonka pelastin Onlyn poistolaatikosta viidellä eurolla. Olen jo pidempään kaipaillut isompaa, kevyttä ja puikonpitävää kassia, jossa voisin rahdata neulontaan liittyvää omaisuuttani ympäriinsä, ja tuo täyttää vaatimukseni täydellisesti. Mukaan mahtuu isommankin neuleprojektin lisäksi vaikka useampi kirja.

Violetin rullamitan kävin ostamassa Singer-keskuksesta, sillä Tuin kutomosta kantautunut hehkutus sai minut vakuuttuneeksi siitä, että minäkin tarvitsen mittanauhan, jossa on toisella puolella sentit ja toisella tuumat.

Päivän päätähti on kuitenkin Trekkingin pro natura -kerä, jonka ostin lähilankakaupastani, Käsityö-Elisasta. Tässä dramatisoitu kuvaus vierailustani:

1. Outi menee pahaa-aavistamattomana kauppaan hakemaan lankaa kesä-Caverniin.

2. Haluttu lanka löytyy, ja mukava kaupantäti kiikuttaa sen kassalle odottamaan siksi aikaa, kun Outi taas kerran katselee läpi koko kaupan valikoiman.

3. Kierroksen loppupuolella Outin huomio kiinnittyy hyllyssä nököttäviin monivärisiin keriin. Aivot hahmottavat vähitellen vyötteen tekstin "Trekking pro natura".

4. Outi kiljaisee riemusta ja hypähtää muutaman kerran, sieppaa ihastuttavan värisen kerän mukaansa ja säntää kassalle. Kassalla Outi huomaa päässeensä sisäpiiriin, sillä kaupantäti antaa Outille puikkomittarin kaupan päälle.

(Oikeasti seisoskelin kyllä hyllyn vieressä hypistelemässä keriä jonkin aikaa, samalla kun juttelin kaupantädin kanssa ohuiden sukkalankojen suosiosta.)

Miten sattuikin, että juuri tänään ennen kauppavierailua ajattelin, että Jaywalkerit ovat kivat sukat ja voisin ne haluta tehdä, jos joskus kohdalle sattuisi silmää miellyttävä pätkärääkätty lanka! Yleisesti ottaen en todellakaan ole mieltynyt raitalankatarjontaan, mutta Trekkingiä olen kyllä vakoillut netissä, ja tiesin pitäväni sen väreistä enemmän kuin useimmista. Tykkään tuosta tänään pelastamastani yksinäisestä kerästä ihan mahdottomasti.

Olin vielä ihan sukkalankahuumassa, kun tulin kotiin - ja eteisen lattialla odotteli uusin Interweave Knits. Luettavaa, hypisteltävää ja ihasteltavaa riittää siis helposti useammallekin päivälle.

Edith-täti lisää: Cavernia varten ostin siis mustaa Idenan Cotton Sportia, joka on puoliksi puuvillaa ja puoliksi akryylia, ja olemukseltaan pitkälti Novitan Samoksen kaltaista.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Niin, minkälaista se Cavernin lanka on :) Todella herkullinen tuo sukkalangan väri!

Anonyymi kirjoitti...

Jee, Outi ylitti kynnyksen :)
Kuulostipa kivalta lankaretkeltä!

Pikku- Kettu kirjoitti...

Ah, tuo Pro Natura on kyllä ihanaa neulottavaa. Viileät kesäsukat syntyy hetkessä. :)

Herkkupeppu79 kirjoitti...

Törs! Mitä tuo trekking maksoi?? Neulosin ekat kärjestä alotettavat sukat nallesta... Mikä on huomattavasti ohuempaa lankaa ku mitä normisti neulon joten olis nyt innostusta kokeilla jotain ohuempaa...p.s tahotkos nikken karvoja vähänsen mul olis tuol kaks kakkapussillista ;) ja jos sit saisin itelleni piänen pätkän nikilankaa =) kiva romaani tuli kirjotettua =

Outi kirjoitti...

Tuo trekking tais olla 12 euroa.

Mun kehruuharrastus on tällä hetkellä kesälomalla ;)