Jos katsoo tarkkaan, voi seuraavassa kuvassa nähdä Serranon:
Olen kaavaillut Serranon neulomista jo vaikka kuinka kauan, mutta työhön tarttumista on viivästyttänyt pähkäilyni siitä, että kuinka kovasti loppujen lopuksi pidän sen pitsineulemallista. Jotenkin se ei ole säväyttänyt. Päätin kuitenkin lopulta, että kyllä mie siihen miellyn, kun vain lähden tekemään - tarvitsen kipeästi neulottua villatakkia, ja Serranon muoto on juuri sellainen kuin haluan.
Kuvauspaikkana on poikkeuksellisesti keittiön pöytä, mikä on kylässä käyneen äitini ansiota. Yleensä pöytäparka on niin täynnä tiskejä ja ties mitä kaikkea rojua, ettei sen ääressä voi syödä tai tehdä mitään muutakaan. Äiti kuitenkin tiskasi ison osan astioista ja siivosi paikkoja, minkä innoittamana järjestin eilen ruoanlaiton lomassa pöydän kuntoon. Voisin oikeasti koittaa myös pitää sen siistinä, koska voisihan sillä tehdä paljon muutakin kuin valokuvata :)
Basalt tank onkin jo loppusuoralla:
Enää pitää tehdä valmiiksi yläreuna ja säveltää helmaan kaitale tuomaan lisää pituutta. Harmittaa vähän, etten sittenkin tehnyt pienintä kokoa, sillä ei sekään mikään makkarankuori olisi. Lankaa kun ei ole mitenkään ylimäärin, ja pienemmän koon tekemällä olisin säästänyt enemmän helmareunukseen, mutta kun en uskaltanut ottaa riskiä. Jää nähtäväksi, mihin asti viimeinen kerä riittää.
5 kommenttia:
Kauniin näköinen toppi. Mistäköhän tuo malli on?
Toppi on Norah Gaughanin kirjasta Knitting Nature, jonka voi tuurilla jopa löytää kirjastosta - ainakin täällä Turussa se on kokoelmissa.
Toi Serrano on ihan ihku ihana. Värikin ;-). minä tykkään tuosta topistakin. Usko tai älä nää saa minut haluamaan neuloa itselleni kesäksi jotain puseron tapaista.
Mä ostin siitä Muoti-napista, Wiklundia vastapäätä, maksoi tasan 4e. Eihän ne nyt niin paljoa halvempia olleet ko Anttilassa mutta vähän kuitenkin. :P
Ihana Serrano! Voisi hyvinkin onnistua 1/2 Nallesta (kirjoitan kommentteja takaperoisessa järjestyksessä). Mutta minkä takia sitä on pitänyt purkaa?
Lähetä kommentti