Kauheasti olen taas väkertänyt kaikkea, eikä bloggaus yhtään pysy vauhdissa mukana :( Viimeisin tieto veljeni läppäristä on, että siihen hankitaan jotain palikkaa. Tämä on se huono puoli perheenjäsenen vanhan koneen adoptoinnissa: koskahan sen saa?
Harhauduin kuun alussa PiikkoPirtaan Otuksen kanssa hakemaan hattulankaa. Olin kyllä perillä kaupan alennusmyynnistä, mutta kuvittelin, että kaikki kivat langat on ostettu saman tien. Vaan ehei! Onneksi oli Otus mukana hoputtamassa, muuten olisin saattanut seota ihan täysin. Reissun tuloksena syntyi Viiden päivän villapaita:
Malli: Annie Modesittin Piukkojen paikkojen pusero, S'n'B Neulojan käsikirjasta
Lanka: Ornaghi Filati Krystal, 5 kerää
Puikot: 5 mm pyöröt
Muutokset: Hienosäätöä. Neuloin miehustan pyörönä kainaloihin asti, jatkoin sileän osan samoilla puikoilla (ohjeessa käsketään vaihtaa suurempiin), lyhensin helmaa pari senttiä, neuloin kaula-aukon takaa korkeammaksi kuin ohjeessa. Hyvä tuli.
Ostin langan tietämättä lainkaan, mitä siitä teen. Kotiin tultuani ja täysin aiheetonta ostoskrapulaa jonkin aikaa podettuani oivalsin, että siitähän voisi tehdä juuri sen paidan, jonka olen halunnut neuloa jo kauan, mutta johon en ole keksinyt sopivaa lankaa (alkuperäinen on tehty Classic Eliten Lushista, joka ei todellakaan irtoa opiskelijabudjetilla). Siispä perjantai-iltana aloitin mallitilkusta ja seuraavana keskiviikkona pääsin jo luennolle uusi nuttu yllä. Täytyy sanoa, että oli harvinaisen palkitsevaa saada aikaiseksi niinkin iso -ja onnistunut- työ niin nopeasti! Olen varsin pollea siitä, etten hyytynyt edes viimeistelyvaiheessa.
Olen ollut paitaan ihan törkeän tyytyväinen, ja olen käyttänyt sitä yhtenään, kun nyt on ollut paljon kylmiä päiviä. Iloinen yllätys on se, että lanka ei kutita edes paljaalla iholla, eli alla voi pitää vaikka vain hihatonta toppia. Muut omistamani pörröiset paidat kutittavat välillä aluspaidankin läpi.
Marjapuuronpunainen Sisu, jonka ostin syksyllä Tampereelta, päätyi lopulta Koivunlehtisukiksi. Se kävi läpi niin monta eri versiota erilaisista malleista ja virityksistä, että ensimmäistä kertaa pelkäsin langan räytyvän käyttökelvottomaan kuntoon. Onneksi nämä miellyttivät ja olivat oikean kokoiset heti ensi yrittämällä, sillä seuraavan purkamisen jälkeen olisin varmasti joutunut saksimaan kerän alkupäästä pitkän pätkän roskakoriin.
Malli: Nancy Bushin Birch Leaf -sukat, kirjasta A Gathering of Lace
Lanka: Sandnes Sisu, 2 kerää
Puikot: 2,5mm
Muutokset: jatkoin takaosan joustinta kantapäähän asti, ohjeessa se vaihdetaan sileään noin varren puolessavälissä
Yksi UFOjen taivaaseen päätyneistä kokeiluista oli Knittyn Baudelaire-sukat, joista oli tulossa ihan liian tiukat, enkä jaksanut aloittaa alusta samaa mallia isompana. Suureksi kummastuksekseni uusi Baudelaire, joka on nyt puikoilla, on ihan sopivan kokoinen, vaikka lanka, puikot ja koko ovat ihan samat. Olen vissiin ollut stressaantunut tai jotain ja neulonut ekalla kerralla tosi tiukkaa. Hyvä näin, sillä olen todella mieltynyt kyseiseen malliin (itse asiassa kaikki Cookien Knittyssä julkaistut sukat ovat aikomusneulomuslistallani).
Tässä ei suinkaan ollut kaikki tekemäni sitten viime postauksen, mutta muusta lisää myöhemmin, sillä en ole ottanut kuvia ja tahdon mennä taas jatkamaan sukan parissa :) Mie neulon ihan liikaa.
3 kommenttia:
Siis voihan neuloa paljon mutta ei kyllä voi neuloa liikaa. :D
Ja PiikkoPirrassa oli vielä alkuviikosta alelankoja.
Aivan ihania töitä taas sulla!!!! Tuota puseroa ihailin minäkin S'n'B -kirjassa, nyt "pitää" se varmaan tehdä... Jos se on noin helppo ja kaikkea... :D
No niin, kun tarpeeksi monta kertaa patistetaan niin kyllä minä täällä käyn. Hieno paita, voisin ehkä tehdä itsekin samanlaisen. Ja erittäin muikea kuva! Onnea vaan työn toteutusvauhdista ja siitä, että silti pääsit tenttiin!
Lähetä kommentti