Marjapirtelöä, kissantassuja ja varaston täydennystä

Masokistineuloja on iloinen: sain vihdoin ja viimein toimitettua ystävälleni lapaset, joista oli sovittu jo varmaan kaksi vuotta aiemmin (kröhöm...) ja joiden valmistuminen vain venyi ja venyi. Minulle ei tee hyvää se, että ystävät sanovat "sillä ei sitten ole mitään kiirettä".

No, kannatti rypistää, sillä sain lapasista vaihtokauppana ystävän tarpeettomaksi jääneen, lähes käyttämättömän sauvasekoittimen, jolla on takuutakin jäljellä puolitoista vuotta. Ei huono diili ollenkaan, mielestäni. Sauvasekoitin on minulle mieluisaa luksusta, sillä tykkään ihan hirveästi maustamattomasta jogurtista ja pakastemarjoista suristellusta pirtelön tyyppisestä juomasta.

Olin tällä viikolla reipas, ja raahasin itseni luennoille aamutuimaan. Totesin unenpöpperössä aamiaista touhutessani, että meillä on keittiössä ihan tolkuttoman kylmä, ja hartiahuivi ei ole kovin käytännöllinen lämmike, kun pitää voida hyöriä ympäriinsä. Siispä päättelin iloisena tarvitsevani shrugin, joka pysyy aamukiireessäkin pitelemättä paikallaan.

Aloitin siis pikaisesti koeversion Debra M. Leen Bejeweled Cat's Pawsista, joka on kirjassa A Gathering of Lace - en suinkaan aio ruveta räpeltämään siihen mukaan helmiä, niin kuin alkuperäisessä mallissa, ja ajattelin myös kaventaa sitä hieman, sillä se on suunnilleen 75 cm leveä, ja kapeampikin riittää minulle. Tykkään kovin ohjeen kissantassukuviosta, joka on vanha shetlanninpitsimalli, ja tosi helppo sekä neuloa että muistaa. Koeversio, jota neuloin parisenkymmentä senttiä, odottaa purkamista olohuoneen lattialla ja varsinainen yksilö on jo työn alla.

Eilen tein retken Piikkopirtaan ja kulutin siellä ensi kuun lankabudjettini. Olkoonkin, että ostin kunnioitettavasti vain sen, minkä olin etukäteen aikonutkin, enkä yhtään heräteihastusta. Mukaan tuli vyyhti Ornaghi Filatin tummanviolettia Merino Oroa (jota keriessä sainkin eilisen iltapäivän kulumaan leppoisasti), pari kerää Dalen mustaa Falkia ja kartiollinen King Colen mustaa villalankaa. Kaikkia varten on jo olemassa suunnitelma, ja niitä toteuttaessa saan kyllä hyvinkin kuukauden kulumaan.

Ongelma vain on siinä, että vaikka olisi puikoilla kolme tai neljä eri työtä, niin jossain vaiheessa saattaa silti iskeä kyllästys ja harmitus ja halu tehdä jotain muuta. No, nyt on kuitenkin suunnitteilla keskenään niin erilaiset projektit, että toivon niiden pitävän mielenkiintoa yllä melko pitkään (lue: jos marraskuun selviäisin näillä).